Pesimävarmuusindeksien käyttö

Pesimävarmuusindeksit ovat samat kuin valtakunnallisessa lintuatlaksessa (www.lintuatlas.fi). Suomen lintuatlaksen tavoitteena on tutkia maamme pesimälintulajien levinneisyyksien muutoksia.

Suomen neljänteen lintuatlakseen kerätään havaintoja vuosina 2022-2025. Pesimävarmuusindeksien käytöstä kerrotaan tarkemmin täällä: birdlife.fi/lintuatlas

Indeksien 6-8 yhteydessä voi käyttää myös tarkempia kaksinumeroisia alaindeksejä.

A.  Epätodennäköinen pesintä (indeksi 1)

• 1. Havaittu pesimäaikaan lajin yksilö, mutta havainto ei viittaa pesintään kyseisessä atlasruudussa. Indeksiin 1 luetaan ruudulla muuttomatkalla oleviksi tulkitut linnut (ylimuuttavat, muutolla lepäilevät), naapuriruudulle matkalla oleviksi tulkitut linnut (esim. ruoanhakumatkat), selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut sekä harvinaisuudet, joille atlasruutu ei ole levinneisyysaluetta.

B. Mahdollinen pesintä (indeksit 2-3)

• 2 . Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras, nähty tai kuultu naaras) pesimäaikaan lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.
• 3 . Havaittu pari kerran pesimäaikaan sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista.

C. Todennäköinen pesintä (indeksit 4-6, alaindeksit 61-66)

• 4 . Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) pesimäaikaan oleskeleva koiras eri päivinä.
• 5 . Havaittu pesimäaikaan samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.
• 6 . Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään :
  • 61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)
  • 62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)
  • 63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä
  • 64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota
  • 65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat), koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä.
  • 66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä ; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.

D. Varma pesintä (indeksit 7-8, alaindeksit 71-75 ja 81-82)

• 7 . Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä :
  • 71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien "hilsettä", tms.
  • 72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan ole nähty munia, tai nähty tai kuultu poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
  • 73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella
  • 74: havaittu emo kantamassa tai kuljettamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesän voidaan katsoa olevan ruudun alueella.
  • 75: nähty pesässä hautova emo.
• 8 . havaittu suora todiste varmasta pesinnästä :
  • 81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
  • 82: nähty pesässä munia tai poikasia.

Häckningssäkerhetsindex

De olika index för häckningssäkerhet är de samma som i den nationella fågelatlasen (www.lintuatlas.fi). Finlands fågelatlas målsättning har varit att kartlägga häckande fåglarnas utbredning och förändringar i dem.

Till Finlands fjärde fågelatlas samlas observationer från åren 2022-2025. Mera information om användningen av häckningssäkerhetsindex hittas här: birdlife.fi/lintuatlas

I samband med index 6-8 kan också exaktare tvåsiffriga underindex användas.

A.  Osannolik häckning (index 1)

• 1. Observerat artens individ under häckningstid, men observationen tyder inte på häckning i den ifrågavarande atlasrutan. Index 1 omfattar individer som anses vara sträckande (överflygande sträckfåglar, fåglar som rastar under flytten), fåglar som tolkats vara på väg till angränsande atlasrutan (t.ex. under födosökning), unga eller kringströvande fåglar som tydligt inte häckar, och rariteter vars utbredningsområde inte hör till atlasrutan (utom om de grundar ett revir). Indexet 1 ges också till arter vars häckningstid ännu inte har börjat eller redan är över (särskilt om man gör upp en fullständig artlista).

B. Möjlig häckning (index 2-3)

• 2 . Observerat en ensam fågel en gång (t.ex. en sjungande eller spelande hane, sedd eller hörd hona) vid häckningstiden i en för arten lämplig häckningsbiotop, och artens häckning i atlasrutan är möjlig. Besökt platsen endast en gång eller observerat fågeln endast en gång trots flera besök till platsen.
• 3 . Observerat ett par en gång vid häckningstiden i en för arten lämplig häckningsbiotop, och artens häckning i atlasrutan är möjlig.

C. Sannolik häckning (index 4-6, underindex 61-66)

• 4 . Observerat sjungande eller spelande hane eller hane som annars vistas på samma plats (dvs. i bestående revir) vid häckningstiden återkommande under olika dagar. .
• 5 . Observerat hona eller par som vistas på samma plats vid häckningstiden återkommande under olika dagar.
• 6 . Observerat vid häckningstiden fågel eller par som visar tydliga tecken på häckning. Fågel / par:
  • 61: besöker upprepade gånger sannolik boplats (t.ex. landar regelbundet på samma ställe i vassrugg eller på en holme).
  • 62: bygger bo (gräver eller hackar bohål, transporterar bomaterial eller motsvarande).
  • 63: varnar för att bo eller kull sannolikt är i närheten.
  • 64: visar avledningsbeteende eller spelar vingskadad för att leda observatören bort från boet eller kullen.
  • 65: anfaller eller på annat sätt beter sig hotfullt mot observatören (t.ex. ugglor och tärnor), emedan boet eller kullen tydligen befinner sig i närheten.
  • 66: Sett ett bo med bomaterial från samma år (t.ex. rovfåglarnas dekorerade bon) eller rester efter föda; dock inte säkra bevis på vare sig ägg eller ungar.

D. Säker häckning (index 7-8, underindex 71-75 och 81-82)

• 7 . Observerat indirekt bevis på säker häckning::
  • 71: sett ett bo där häckning skett samma år. Tecken på det är att där hittas ägg eller äggskal, rester efter ungar, "mjäll" från fjädertappen m.m.
  • 72: observerat att fågeln besöker boet eller lämnar boet på ett sätt som tydligt indikerar häckning (har ändå inte sett ägg eller ungar; t.ex. arter som häckar i bohål eller högt uppe).
  • 73: observerat ungar som nyligen blivit flygga eller dunungar som kan anses vara födda inom ifrågavarande atlasruta.
  • 74: observerat fågel som bär föda till ungarna eller deras avföring; boet kan anses ligga inom ifrågavarande atlasruta.
  • 75: sett ett bo med ruvande fågel.
• 8 . Observerat direkt bevis på säker häckning::
  • 81: hört ungar i boet (t.ex. hålhäckande eller högt häckande arter).
  • 82: sett i boet ägg eller ungar.