Tiira

Pesimävarmuusindeksien käyttö

Pesimävarmuusindeksit ovat samat kuin valtakunnallisessa lintuatlaksessa (www.lintuatlas.fi). Suomen lintuatlaksen tavoitteena on tutkia maamme pesimälintulajien levinneisyyksien muutoksia.

Suomen neljänteen lintuatlakseen kerätään havaintoja vuosina 2022-2025. Pesimävarmuusindeksien käytöstä kerrotaan tarkemmin täällä: birdlife.fi/lintuatlas

Indeksien 6-8 yhteydessä voi käyttää myös tarkempia kaksinumeroisia alaindeksejä.

1. Havaittu pesimäaikaan lajin yksilö, mutta havainto ei viittaa pesintään kyseisessä atlasruudussa. Indeksiin 1 luetaan ruudulla muuttomatkalla oleviksi tulkitut linnut (ylimuuttavat, muutolla lepäilevät), naapuriruudulle matkalla oleviksi tulkitut linnut (esim. ruoanhakumatkat), selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut sekä harvinaisuudet, joille atlasruutu ei ole levinneisyysaluetta.

2 . Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras) lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.
3 . Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista.

4 . Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) pesimäaikaan oleskeleva koiras eri päivinä.
5 . Havaittu pesimäaikaan samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.
6 . Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään :
- 61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)
- 62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)
- 63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä
- 64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota
- 65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat).
- 66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä ; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.

7 . Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä :
- 71: nähty pesä, jossa on pesitty samana vuonna, koska siinä munia tai niiden kuoria, jätteitä poikasista, sulkatuppien "hilsettä", tms.
- 72: havaittu linnun menevän pesään tai lähtevän pesästä tavalla, joka selvästi viittaa pesimiseen (ei kuitenkaan nähty munia tai poikasia; esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
- 73: havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella
- 74: havaittu emo kantamassa ruokaa poikasille tai poikasten ulosteita; pesän voidaan katsoa olevan ruudun alueella.
- 75: nähty pesässä hautova emo.
8 . havaittu suora todiste pesinnästä :
- 81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)
- 82: nähty pesä, jossa munia tai poikasia.

De olika index för häckningssäkerhet är de samma som i den nationella fågelatlasen (www.lintuatlas.fi). Finlands fågelatlas målsättning har varit att kartlägga häckande fåglarnas utbredning och förändringar i dem.

Till Finlands fjärde fågelatlas samlas observationer från åren 2022-2025. Mera information om användningen av häckningssäkerhetsindex hittas här: birdlife.fi/lintuatlas

I samband med index 6-8 kan också exaktare tvåsiffriga underindex användas.

1. Arten har observerats under häckningstid, men med stor sannolikhet häckar den inte i närheten. Till klass 1 räknas sträckfåglar som stannat flera dagar, unga fåglar och kringströvande fåglar som tydligt inte häckar. Hit räknas inte överflygande sträckfåglar eller sträckfåglar som kortvarigt vilar på en plats.

2 . En ensam fågel har observerats en gång (t.ex. en sjungande hane eller hane med parningsläte) i en för arten lämplig häckningsbiotop och häckning i området är möjligt. Platsen har besökts endast en gång eller fågeln har observerats endast en gång trots flera besök till platsen.
3 . Ett par observationer i häckningsbiotop och artens häckning i närheten är möjlig.

4 . Observation av sjungande hane eller en hane som uppvisar parningsbeteende (i bestående revir) eller motsvarande på samma plats återkommande under olika dagar. .
5 . På samma plats har en stationär hona eller par observerats under olika dagar.
6 . Observerad fågel eller par som visar tydliga tecken på häckning:
- 61: besöker upprepade gånger sannolik boplats (t. ex. landar regelbundet på samma ställe i vassrugg eller på en holme)
- 62: bygger bo (gräver eller hackar bohål, transporterar bomaterial eller motsvarande)
- 63: varnar för att bo eller kull som sannolikt är i närheten
- 64: avledningsbeteende eller fågel som spelar vingskadad för att leda observatören bort från boet eller kullen
- 65: anfall eller på annat sätt hotfullt beteende mot observatören (t.ex. ugglor och tärnor).
- 66: sett boet med nytt bomaterial (t.ex. rovfåglarnas dekorerade bon) eller rester efter föda - dock inte säkra bevis på vare sig ägg eller ungar.

7 . Indirekt bevis på säker häckning::
- 71: ett bo där häckning skett samma år. Tecken på det är att där hittas ägg eller äggskal, rester efter ungar, "mjäll" från fjädertappen m.m.
- 72: observerat att fågeln besöker bo, eller lämnar bo under omständigheter som tydligt indikerar häckning (har ändå inte sett ägg eller ungar; t.ex. arter som häckar i bohål eller högt uppe)
- 73: observerat ungar som nyligen blivit flygga eller dunungar som kläckts i närheten
- 74: observation av en fågel som bär föda till ungarna eller deras avföring tyder på bo i närheten
- 75: sett bo med ruvande fågel
8 . Säkert bevis på häckning::
- 81: hört ungar i bo (t.ex. hålhäckande eller högt häckande arter)
- 82: sett bo med ägg eller ungar