Kirjaa metsähanhihavainnot oikein

Ylläpito muistuttaa metsähanhien määrittämisestä ja oikeiden nimikkeiden käytöstä. Vuonna 2025 käyttöön otetun AviList-taksonomian mukaisesti metsähanhi on jaettu kahdeksi lajiksi, tundrametsähanheksi Anser serrirostris (lyhenne ANSSER) ja taigametsähanheksi Anser fabalis (lyhenne ANSLIS).

Metsähanhien määritys ei ole aina yksinkertaista ja suoraviivaista. Lajinimet kirjataan Tiiraan sillä tarkkuudella, jolla linnut on varmuudella määritetty. Lajilleen määrittämättömät metsähanhet kirjataan nimikkeellä “metsähanhilaji” (ANSSER/LIS) ja lajilleen määrittämättömät harmaahanhet nimikkeellä “harmaahanhilaji” (ANSSP).

Molempia lajeja voi havaita kaikkialla Suomessa. Suomessa pesivät metsähanhet ovat valtaosin taigametsähanhia, ja niitä havaitaan muuttoaikoihin eniten Läntisessä Suomessa. Tundrametsähanhia havaitaan runsaasti Etelä-, Itä- ja Keski-Suomessa, mutta yhä enenevissä määrin myös läntisessä Suomessa perinteisellä taigametsähanhialueella. Lajia ei voi siis tunnistaa maantieteen perusteella.

Tärkeimmät erot taigametsähanhen ja tundrametsähanhen välillä ovat rakenteessa sekä nokan muodossa ja värityksessä. Tuntomerkeissä on kuitenkin jonkin verran päällekkäisyyttä, ja esimerkiksi nokan väritys vaihtelee. Myös lajin sisäinen kokovaihtelu on hanhilla suurta.

Taigametsähanhi on kookkaampi, olemukseltaan jopa joutsenmainen, ja sen kaula on pidempi ja solakampi kuin tundrametsähanhella. Lajin nokka on kapea ja pitkä ja siinä on yleensä laajalti oranssia väriä.

Tundrametsähanhi on lajeista pienempi ja lyhytkaulaisempi.Tundrametsähanhella on lyhyempi, paksumpi ja alaosastaan pullistunut nokka, jossa oranssi väri rajoittuu usein nokan kärkiosaan.

<< Takaisin etusivulle